|
19.5.2010 Kansalliset Ylioppilaat tukevat kerjäämisen kieltämistä lailla.Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) esitti kannanotossaan 19.5.2010, ettei kerjäämistä tulisi kriminalisoida, sillä lakimuutos vaikuttaisi ainoastaan romanikerjäläisten heikon tilanteen ilmentymään, eikä tilanteen taustalla vaikuttaviin syihin. On kiistämättä ensiarvoisen tärkeää puuttua kerjäämiseen johtaviin syihin. Kenenkään ei ole tarkoitus joutua elättämään itsensä kerjäämällä. Kerjäläisyyden syntymisen syihin voidaan kuitenkin vaikuttaa ainoastaan lähtömaassa, missä ilmiö on saanut alkunsa. Yksittäisen valtion tai kunnan ei ole ulkoapäin mahdollista ratkaista kerjäläiskysymystä, mutta kerjäläisyyden tuomiin ongelmiin on löydettävä ratkaisu siellä, missä ne ilmenevät. Avoimen hyväksyvä kanta kerjäämiseen passivoi ja kannustaa valtioiden väliseen liikkuvuuteen ilman aikomusta hakeutua töihin. Tällä hetkellä Helsingissä arvioidaan olevan yli 200 kerjäläistä ja sallivan asenteen myötä määrä tulisi kasvamaan sanan levitessä. Helsingin kerjäläisyysilmiössä ei ole kyse vain yksittäisten ihmisten harjoittamasta kerjuusta, vaan kerjääminen on muuttunut järjestäytyneeksi ja liikkuvaksi saaden jopa aggressiivisia piirteitä. Julkinen tila kuuluu kaikille, mutta kaupunkilaisilla on oikeus viihtyä kaupungissaan. Kerjäläisten määrän lisääntyminen vaikuttaa myös turvallisuuden heikkenemiseen lisääntyneiden järjestyshäiriöiden myötä. Viranomaisten mukaan kerjäämisen taustalla saattaa olla järjestäytyneitä rikollisryhmittymiä. Kerjäämiseen saattaa liittyä myös esimerkiksi lasten hyväksikäyttöä käytettäessä lasta kerjäämisen apuvälineenä. HYY peräänkuuluttaa EU-kansalaisten oikeutta etsiä toimeentulonsa unionin sisällä sekä vaatii unionin yhteistä minimisosiaaliturvan kehittämistä. Tässä HYY tuntuu täysin sivuuttavan EU:n sosiaaliturvauudistuksen, joka astui voimaan kaikissa EU-maissa toukokuun alussa. Uudistuksessa nykyinen EU:n sosiaaliturva-asetus korvattiin asetuksella sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta. Asetuksen mukaan EU-kansalaiseen sovelletaan sen jäsenvaltion sosiaaliturvasäännöksiä, jossa hän on palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana. Henkilö, joka ei ole työssä, kuuluu asuinmaansa sosiaaliturvan piiriin. Uudistuksella pyritään yhtenäistämään EU-maiden sosiaaliturvalainsäädäntöä ja siten puuttumaan niin sanottuun "sosiaaliturvashoppailuun", mihin Suomenkin kerjäläisongelma selvästi liittyy. Tuntuu uskomattomalta, että HYY auttaisi valitettavaan asemaan joutuneita kerjäläisiä ennemmin suomalla mahdollisuuden kadulla kerjäämisen kuin ohjaamalla kerjäläisiä hakeutumaan Suomen työmarkkinoille tai tätä kautta Suomen varsin anteliaansosiaaliturvajärjestelmän piiriin. Kansalliset Ylioppilaat kummastelevat myös sitä, miten paljon HYY ottaa kantaa opiskelijapolitiikan ulkopuolisiin asioihin, jotka eivät juuri kosketa riviopiskelijaa. Koko ylioppilaskunnan jäsenistön mandaatilla toimiessaan ylioppilaskunnan tulisi keskittyä perustehtäväänsä, opiskelijoiden edunvalvontaan. Päivi Pulsa, Kansalliset Ylioppilaat ry, puheenjohtaja Eero Haapalehto, Kansalliset Ylioppilaat ry, varapuheenjohtaja Helen Fils, Oikea edustajistoryhmä, varapuheenjohtaja |
||