|
27.3.2009 Kannanotto 27.3.2009Vapaa julkaistavaksi Kansalliset Ylioppilaat: Yliopistouudistus on sijoitus tulevaisuuteen Neljä vuotta sitten annetusta yliopistojen rehtorien manifestista, jossa yliopistoille vaadittiin itsenäistä oikeushenkilöasemaa, taloudellisen toimintavapauden lisäämistä sekä monipuolisempia rahoituslähteitä, on tultu pitkän ja laajapohjaisen valmistelun jälkeen yliopistojen toivomukset täyttävään esitykseen. Yliopistojen pitkään ja hartaasti odottama yliopistolain uudistus on ovella. Lain valmisteluun on osallistunut koko yliopistokenttä opiskelijoista rehtoreihin. Suomen tulevaisuuden kannalta on välttämätöntä, että yliopistomme saavat modernit ja kilpailukykyiset toimintaedellytykset. Yliopistojen perustehtävät säilyvät uudessa laissa ennallaan. Tutkimuksen, taiteen ja opetuksen vapaus on uudenkin lain kulmakivi. Koulutus on edelleen täysin maksutonta kaikille suomalaisille sekä EU- ja Eta-maiden kansalaisille. Opiskelijajärjestöissä on osoitettu huolta lähinnä EU ja Eta -alueen ulkopuolelta opiskelemaan tuleville suunnatusta lukukausimaksukokeilusta. Syytä on kuitenkin muistaa, että kokeilu koskee vain muutamaa englanninkielistä maisteriohjelmaa ja vaatii yliopistoilta toimivaa stipendijärjestelmää. Kokeilun kautta voimme selvittää, kuinka houkuttelevana opiskelu- ja asuinpaikkana Suomi maailmalla koetaan. On tietysti pyrittävä siihen, että ulkomailta tulleet opiskelijat jäävät Suomeen töihin myös opiskelujen päätyttyä. Tätä varten systeemiin on kehitettävä kannustimia ja porkkanoita. Esimerkiksi voitaisiin harkita lukukausimaksujen vähennysoikeutta myöhemmässä verotuksessa. Uudistusta tehtäessä on myös alusta asti lähdetty siitä, että yliopistojen henkilöstön asema ja edut turvataan. Huolta on aiheuttanut erityisesti virkasuhteiden muuttuminen työsuhteiksi. Vaikutus henkilöstön kannalta on kuitenkin olematon, sillä lainsäädäntö on sisällöllisesti lähes samanlainen molemmissa palvelussuhteissa. Kun työnantaja vaihtuu valtiosta yliopistoksi, on vain luonnollista, että virkanimikkeistä luovutaan. Jatkossa valtionhallinnon tuottavuusohjelman henkilötyövuosivaateet eivät enää uusimuotoisia yliopistoja koske. Uudistuksen ydin, eli yliopistojen autonomian ja rahoitusmahdollisuuksien laajentaminen on ennen kaikkea ollut yliopistojen itsensä toivoma asia. Niin nyt kuin tulevaisuudessakin valtio takaa yliopistojen perusrahoituksen ja se sidotaan indeksiin. On syytä huomata, että jo tähän asti yliopistoilla on ollut jonkin verran ulkopuolista rahoitusta. Uusi laki tulee kuitenkin luomaan kestävämpiä vaihtoehtoja kerätyn varallisuuden hyödyntämiseen. Yliopiston oman pääoman tuotoilla saadaan hyvää lisäpanosta tutkimuksen ja opetuksen resursseihin ja yliopisto itse päättää, miten pääoman tuotto käytetään. Kasvaneet rahoitusmahdollisuudet hyödyttävät siis kaikkia tieteenaloja. Keskustelua ovat herättäneet myös yliopistojen hallitusten ulkopuoliset jäsenet ja heidän roolinsa yliopistojen päätöksenteossa. On muistettava, että päätösvalta säilyy jatkossakin yliopistoyhteisöllä itsellään, sillä yliopisto itse valitsee hallituksensa jäsenet. Yliopistojen toimintaedellytysten kannalta on positiivista, että yliopistojen kehittämiseen sitoutetaan ulkopuolista osaamista yhteiskunnan eri sektoreilta. Hallitusjäsenten hankinta on jo alkanut ja kilpailu yliopistojen välillä on kovaa. Jokainen yliopisto haluaa tiimiinsä alojensa huippuosaajat. Yliopiston hallituksen kaikki jäsenet sitoutuvat yliopiston kehittämiseen ja yliopiston edun ajamiseen. Kaikki osaaminen on tarpeen. Yliopistojen vuorovaikutusta muun yhteiskunnan kanssa ei voidakaan pitää negatiivisena asiana. Elinkeinoelämän ja yliopistojen välinen yhteistyö lisää yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja parantaa opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia. Innovaatiotoiminta auttaa myös yrityksiä ja elinkeinoelämää uusiutumaan tuoreimman tutkimustiedon avulla. Parasta on, että uusi laki toimii pitkäkestoisen yhteistyön mahdollistajana; projektinomaisen yhteistyön sijasta yliopistot ja elinkeinoelämä voivat harjoittaa strategista ja pitkäjänteistä kumppanuutta, joka hyödyttää molempia osapuolia. Yliopistouudistuksen tavoitteena on, että jokainen suomalainen yliopisto on entistä parempi paikka opiskella, opettaa ja tutkia. Meidän on pystyttävä houkuttelemaan suomalaisten yliopistojen palvelukseen kansainvälisiä osaajia, mutta samalla pidettävä omistamme kiinni. Opetuksen laatua on parannettava lisäämällä opettajien määrää suhteessa opiskelijoihin. Yliopistojen lisääntyvä autonomia antaa yliopistoille paremmat mahdollisuudet reagoida sekä omiin tarpeisiinsa, että ympäröivän yhteiskunnan odotuksiin. On tärkeää, että yliopistoille annetaan mahdollisuus keskittyä oman ydinosaamisensa vahvistamiseen ja kehittyä alansa huipuiksi. Satsaamalla nyt osaamiseen ja sivistykseen, sijoitamme samalla tulevaisuuteen. Laura Manninen Kokoomuksen eduskuntaryhmän koulutuspoliittinen sihteeri Helen Fils Kansallisten Ylioppilaiden puheenjohtaja 2009 |
||